![]() |
Eettiset sormukset: kierrätyskultaa ja titaania |
Rakas
esikoistyttäreni meni viime viikonloppuna naimisiin, ensin maistraatissa,
sitten vielä kirkossa. Me muut läheiset, koko laaja perheemme toisten tyttärien
poikaystävineen osoitimme hääparille rakkauttamme suunnittelemalla, listaamalla,
tekemällä soittolistat, ompelemalla, kuorimalla, pilkkomalla, keittämällä,
paistamalla, pakastamalla, vatkaamalla, kuorruttamalla, kuljettamalla, kantamalla,
askartelemalla, taittamalla, printtaamalla, laulamalla, puhumalla, valokuvaamalla,
koristelemalla, pyykkäämällä, silittämällä, siivoamalla, tiskaamalla,
järjestämällä, pakkaamalla, kannustamalla, keskustelemalla ja huolehtimalla.
Yhteisömme osallistui perusteellisesti ja tuli yhä tiiviimmäksi ja
rakkaammaksi. Me kaikki yhdessä teimme juhlan Lotalle ja Pasille.
![]() |
Herra ja rouva Rauhala Turun maistraatin vihkihuoneessa |
Maistraatin
vihkikaavassa sanotaan hyvin kauniisti: ”Teidät on nyt vihitty avioliittoon.
Puolisoina olette keskenänne yhdenvertaiset. Osoittakaa avioliitossanne toinen
toisillenne rakkautta ja keskinäistä luottamusta sekä toimikaa yhdessä perheen
hyväksi.” Aviopuolisot ovat itse vastuussa onnestaan, tasavertaisina ja
rakastavina. Avioliiton tarkoitus on perhe ja yhteiskunnan säilyttäminen.
Kirkon
kaava sen sijaan korostaa heteroseksuaalista sukupuolta ja siirtää vastuun
Jumalalle: ”Maailma alussa Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi. Sen tähden
mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy
vaimoonsa, niin että nämä kaksi tulevat yhdeksi lihaksi. He eivät siis enää ole
kaksi, he ovat yksi. Ja minkä Jumala on
yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako.” Kirkon kaavassa ei ole kahta
toisilleen lupautuvaa ihmistä, vaan kolme hahmoa, joista se yksi on muiden
yläpuolella.
![]() |
Lotan isä Lauri Thurén siunasi parin Hirvensalon Taidekappelissa |
Hääpäivä
ei ole elämän tärkein päivä, vaikka kaikki hää-alkuiset kaupalliseen
kannattavuuteen tähtäävät tekstit niin julistavatkin. Häät ovat kaunis ja
tärkeä instituutio julistaa läheisille oma rakkaus toiseen ihmiseen ja
julkistaa sitoutuminen yhteen puolisoon. Juhla olkoon muistettava, koska me
tarvitsemme kauniita muistoja, pompuloita elämän helminauhassa.
En
pysty sanomaan elämäni tärkeintä päivää. Jokaisen lapseni syntymä on ollut suurenmoinen
ja tärkeä. Muistan myös ihanan rakkauden hetkiä, lupauksia tulevasta,
päätöksiä, onnistumisia ja oivalluksia. Oman olemassaoloni satunnainen synty
miljoonien vaihtoehtojen joukosta on henkilökohtaisen maailmani alku, äidistä
syntyminen edellytys kaikille seuraaville tärkeille päiville. Tärkeätä voi olla
myös suru ja epäonnistuminen, kun se johtaa johonkin parempaan ja syvempään.
Jokaista
päivää en jaksa elää kuin elämäni tärkeintä. Tarvitsen myös löysiä
mitäänsanomattomia televisiontuijotuspäiviä, joista en muista kuukauden
kuluttua mitään. Mutta kaipa voisi iltaisin miettiä jonkin kohokohdan
niistäkin. Ehkä elämä olisi siten vieläkin onnellisempaa, kun siihen kiinnittäisi
enemmän huomiota.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti