Puhutut sanat

Istuttiin kahden iltaa keittiössä eilen.
Taivas heijastui pöydällä olevasta puhelimesta.

Minä kaipaan amerikkalaista positiivista puhetta: ”You are great.” Se sisältää myös ajatuksen: ”I am great.” Kyllä, suomalaiset sanovat vain, kun tarkoittavat ja osaavat erottaa tyhjänpäiväisyydet asiasta. Kyllä, jenkit ovat pintapuhujia.

Kun tulin vuoden matkalta Kaliforniasta ihmisikä sitten, konkreettisesti, koska silloinen vauvani on nyt lähes sen ikäinen kuin itse hänet saadessani, istuin se sylissäni terveyskeskuksessa odottamassa korvalääkärille pääsyä. Aulaan hortoili vanha mies, joka ilmeisesti haki väärältä osastolta tietä hoidossa olevan vaimonsa luo. Kun hoitaja kailotti metallisella äänellä: ”Mitä sää täältä haet?” ymmärsin palanneeni koti-Suomen marraskuuhun. Suomessa mennään suoraan asiaan kiertämättä turhan ystävällisyyden kautta.

Pelkään seuraavaksi kuulostavani itsehoito-oppaalta. Ylimääräinen ystävällisyys levittää hyvää oloa, ainakin sanojalle itselleen. Olen kokeillut. Ei tunnu tyhmältä kertoa puolitutulle, että hänellä on kiva uusi jumppapaita. Hampurilaispalaute on ainoa keino saada opetus perille, jokaisessa opiskelijan tekemässä jutussa on aina jotakin hyvää. Minä en vähene siitä, että annan työkaverille kiitokseni hyvästä työstä, se ei myöskään ole ylimielisyyttä, se on asian huomaamista ja ääneen sanomista. Ja sen voi sanoa jopa ihmiselle, jonka kanssa on ollut aikaisemmin hankalaa.

Pakko kuvata, kesken viininjuonnin.
Juha ymmärtää ja hyväksyy.

Positiivinen rehellisyys tai näkökulman pyöristäminen positiiviseen suuntaan helpottaa kanssakäymistä. Se vähentää vihamielisyyttä, kilpailua, alemmuudentunnetta. Olen aika kilpailuhenkinen ihminen, tunnustan sen. Väitän silti, että minua ei haittaa hävitä paremmalleni eikä kertoa hänelle ihailuani voitosta. Sisko alkoi harrastaa juoksemista myöhemmin kuin minä, ja nyt hän vetää mieletöntä lenkkiä mieletöntä vauhtia, johon en kuuna päivänä pysty itse. (On olemassa virallisia kilpailutuloksia.) Olen hänestä ylpeä, en kateellinen.

Meille taitaa olla myös vaikea vastaanottaa kehuja. Pitää ruveta vähättelemään, selittämään tai kertomaan, kuinka löysin alennuslaarista. Se nolaa kehujan. Parempaa on tunnustaa, että olen itsekin ylpeä saavutuksestani ja kiva, kun huomasit.

Maailmaan mahtuu enemmän hyviä sanoja. Se ei ole osoitus kritiikittömyydestä, naiiviudesta tai epä-älyllisyydestä. Se on osoitus terveestä itsetunnosta ja ystävällisestä elämänasenteesta.  Näytt(ele)mällä onnellisuutta, se myös kasvaa omassa mielessä. ”Fake it, till you make it.”