Keskinäinen luottamus yhteiskunnassa

Sain viime jouluna erittäin kiinnostavan kirjan:  Richard Wilkinson ja Kate Pickett, Tasa-arvo ja hyvinvointi. Miksi pienet tuloerot koituvat kaikkien hyväksi? Kirja todistaa karkeiden taulukoiden kautta mm. mielenterveyden ja huumeiden, fyysisen terveyden ja eliniän, lihavuuden, teiniraskauksien, väkivallan ja rangaistusten sekä sosiaalisen liikkuvuuden erojen korrelaation yhteiskuntien tuloeroihin. Mitä suuremmat tuloerot, sitä enemmän negatiivisia piirteitä kyseisessä yhteiskunnassa (ja Yhdysvaltojen osavaltioiden välillä) ilmenee.

Selityksenä hyvinvoinnille kirjoittajat esittävät, että ihmisten keskinäinen luottamus on suurin hyvinvointia lisäävä tekijä yhteiskunnassa. Jos luottamusta ei ole suurten erojen vuoksi, pahoinvointi lisääntyy. Ongelmat koskevat sekä rikkaita että köyhiä, kyse ei siis ole tilastosta, jossa köyhien suuri osuus laskee lukuja. Lihavuutta tai mielenterveyden ongelmia on enemmän kaikissa yhteiskuntaluokissa epätasa-arvoisissa yhteiskunnissa.

Loogistahan tämä on. Jos naapurini eläisi piikkilangalla suojatun muurin takana yltäkylläisyydessään ja minä perustarvikkeiden puutteessa, tuntisin vihaa ja kateutta. Saattaisin jopa kokea sen niin epäoikeudenmukaiseksi, että väkivaltainen tasajako tuntuisi perustellulta ratkaisulta tilanteeseen. Sama vaikuttaa toisiin päin. Rikkaana joutuisin pelkäämään ja käyttämään voimani suojautumiseen.

Tasa-arvoisessa naapurustossa voimme jättää kodin avaimet tien toiselle puolelle, sopia kukkien kastelusta loman aikana tai lainata puhelinsoitolla moottorisahaa, polkupyörää ja tikkaita. Hyvinvointi leviää, me tuemme toisiamme. (Tämä on aivan konkreettista ja henkilökohtaista naapureidemme ylistystä.)

Suomessa on periaatteessa se kaikkein tärkein: mahdollisuuksien tasa-arvo. Pelkään kuitenkin, että käytännössä näin ei ole. Onhan Suomessakin tutkittu, kuinka sosiaalinen asema periytyy koulutuksen kautta. Akateeminen äippä ja iskä työntävät jälkeläisensä korkeakouluihin herkemmin kuin toisen polven työttömät vanhemmat. Hyvä ja paha kerrostuvat. Se on pelottava näky, josta voisi ja pitäisi kirjoittaa paljon.

Entä sitten arkipäivässä? Keskinäinen luottamus toimii makrotasolla työpaikalla ja perheessä. Luottamus lisää luottamusta, yhteistyö poistaa kateutta, kannustus ja positiivisuus kasvattavat iloa, päinvastaiset tunteet samoin. Kuten puutarhanhoidossa, maa ei jää tyhjäksi, siinä kasvaa joko perennoja tai rikkaruohoja.

Wikipedian kirjaesittely

HS kirjat teoksen myyntisivu

Keskisuomalaisen kirja-arvostelu teoksesta