sunnuntai 17. maaliskuuta 2013

Se aika vuodesta


Nyt eletään tulevaisuudessa. Minä suunnittelen kesän kasvimaata ja kukkapenkkiä, pergolaa ja ruusuporttia, rinneistutuksia ja ehkäpä myös uusia hedelmäpuita. Tutkin siemenkuvastoja ja harhailen taimimyymälöiden sivuilla. Huhtikuussa aukeaa lähimarketin kesäpihakin. Ihan kohta saadaan jäätynyt komposti käyntiin ja hyvin pian sen jälkeen ilmestyvät krookukset lumen paljastamiin laikkuihin etupihalle. Kohta idätyspurkit täyttävät ikkunalaudat.

Papuja olen kahdesti yrittänyt ja saanut pari kourallista etanansyömiä ruikuloita. Basilika kituu, kunnes kasvattaa jotakin ötököiden järsittäväksi. Mutta ruohosipulia on ylenpalttisesti ja kymmenen kesäkurpitsantainta tuottavat lopulta aina totaalisen yliannostuksen. Salaatti on parasta, on ihanaa poimia pihalta tuoretta joka aterialle. Persilja, minttu ja sitruunamelissa rehottavat.

Mitä uutta panisimme tänä kesänä? Ainakin uusia salaattilajikkeita. Pitäisikö kokeilla härkäpapua?  Mahtaisiko retiisi pärjätä? Jos vähentäisi kesäkurpitsan määrää? Lehtikaali on kuulemma superterveellistä. Kasvihuoneeseen eivät rahat tänäkään keväänä vielä riitä. 

Viime kesänä istutin kaksi talvenkestävää viinintainta, jotka lähtivätkin hurjaan kasvuun. Niille pitää nyt saada katos patiolle. Haaveilen viinin kattamasta ruokapöydästä Etelä-Euroopan tapaan. Naapurin kolmekymmenvuotinen köynnös peittää koko terassin, joten tiedän sen olevan mahdollista! Kun lumi sulaa, metallifirman mies tulee mittailemaan ja tekemään tarjouksen. Minulla on selvä visio tästä pergolasta ja portaiden ylle rakennettavasta ruusuportista. Ruusut on, portti puuttuu.

Entä eteläpihan kukkamaa? Mitähän siihen istuttaisin, kun auringonkukat kyllästyttävät jo? Toinen puoli rinteestäkin on heinän vallassa, matalaa pensasta, kenties? Luumu tarvitsisi ehkä kaverin, vaikka onkin itsepölyttävä.
 
Onkohan viime kesänä istutettu kiivi hengissä? Mitä paljastuu lumen alta gojin-taimien kohdalta? Jokohan tänä keväänä saadaan omaa parsaa? Onnistuinko suojaamaan pensasmustikat jäniksiltä? Kunpa pikkuiset havut selviäisivät kevätahavasta! Ovatkohan Kakskerrasta tuodut isoisän narsissit vahvistuneet ja levinneet yhtään? Ainakin idän sinililja lisää sipuleitaan joka vuosi.

Puutarhuri elää aina tulevaisuudessa ja onnellisessa odotuksessa.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti